lauantaina, toukokuuta 9

Kunhan on kivaa eika pelota

No nyt ollaan sitten perilla Santiagossa! Matka meni aika sujuvasti, lennot oli ajoissa ja paikat nukkumisyrityksista tunnottomat (ei siis viinasta). Lennettiin Madridin kautta ja koneessa oli toistakymmenta espanjalaista pariskuntaa pienen kiinalaisen lapsen kanssa. Olivatkohan adoptiolapsenhakumatkalla koko porukka?

Hostellia jouduttiin vaihtamaan siita, mika oli varattu (onneksi luettiin meilit Madridin lentokentan nettiautomaatista). Olis taas oltu kamojen kanssa vaaralla puolella kaupunkia hermot kireella ja kainalot markina.

Hostelli on ihan ok. On vaan aikamoinen opettelu tassa dormimajoituksessa, kun samassa huoneessa asuu seitseman tuntematonta hippia tai jotain muuta trendikasta "travelleria". Trendikas siis tarkoittaa sita, ettei ole yhtaan trendikas. Silti niilla on kaikilla lappari ja iPodi.

Paivan ohjelma oli aika "perinteinen". Santiagossa on hieno puisto kukkulalla keskella kaupunkia, jonne mentiin semmosella koysiratahommelilla. Ylhaalla juotiin pussikaljat puistossa ja alas tultiin erilaisella hommelilla.

Sitten viela halvat litrat olutta(litra kaljaa n.1,7e) terassilla, pakolliset Suomi-, Nokia- ja Joulupukkijankkaukset paikallisten kanssa ja sitten Completos naamaan ja nukkumaan. Completos on hodari.

Tauteja ei viela havaittu.

/Jukka

p.s. Otsikko on lainattu Markus Kajolta ja sita yritetaan noudattaa.

1 kommentti:

  1. Tuo otsikko on kyllä mahtava ohjenuora mille tahansa matkalle. On tää maailma kummaksi mennyt, kun hostelliporukalla on podit ja läppärit. Niin ja jotkut kuulemma jopa kirjottaa blogia matkasta! ;)

    VastaaPoista