Ja hermo menee

Tanaan meni hermo, paloi kaami ja hihat seka katkesi kamelilta selka.

Herattiin klo 4:45, jotta ehdittaisiin 5:30 lahtevaan bussiin, joka oli ainoa bussi jolla ehdittaisiin Rion lennolle. Matka kestaisi viisi tuntia, joten ihan vieressa ei oltu.

Kysyttiin torstai-iltana ja erikseen viela eilen kahdelta eri tyypilta, etta missa meidan pitaa olla ja milloin, jotta paastaan bussiin. Molemmat lupasivat soittaa bussifirmaan ja varmistaa, etta bussi tulee hostellin kautta ja etta asemalle ei tarvitsisi menna. Luulimme siis, etta homma on kutakuinkin hoidossa.

Seistemmamme kello 5:15 hostellin edessa pilkkopimeassa, tunsin ensi oireet kiristyvasta hermosta. Sen aiheutti yovahti, joka tuli kertomaan (tai nain ainakin tulkitsimme useiden tulkintayritysten jalkeen) etta bussi oli jo mennyt.

Yritimme selvittaa asiaa pictionary-tyyppisesti piirtamalla ja pantomiimin avustuksella muuta kuin portugalia puhumattomien kanssa. Respa aukeaisi vasta seitsemalta. No, ei se bussi huitomalla takaisin tullut. Mennyt mika mennyt. Seuraava menisi kuulemma seitsemalta. Sita ei oikein uskottu, koska sellaista bussia meille ei retkea varatessa edes tarjottu. Otimme taksin bussiasemalle vain todetaksemme, etta seuraava bussi menisi yhdeksalta ja silla emme enaa lennolle ehtisi. Muita ei kuulemma menisi. Siina meni halpa lento Rioon. Edessa olisi joko 23 tuntia bussissa taimelkein tuplahintainen uusi lento. Tassa vaiheessa hermolla soittaisi jo kipakan soolon.

Kavelimme kamojen kanssa takaisin hostellille. Siina hikoillessa oli hyvaa aikaa kerata raivoa. Marssimmekin suoraan respaan ja silloin molemmilla pimahti. Huusimme suoraa huutoa henkilokunnalle ja haukuimme ne alimpaan helvettiin (en muista monesko on alin, mutta seitsemanteen taisivat joutua). Aamupala-asiakkaat saivat nauttia esityksesta, joka kumpusi pohjoisesta, rantasateeseen kylvetysta vitutuksesta.

Ja koko homma ihan turhaan. Jos olisivat vaikka sanoneet, etta menkaa sinne asemalle klo 5:30, niin homma ok, mutta kun luvataan hoitaa ja ei hoideta. Tai olisivat edes kertoneet, etta hostellilta paasee kerran tunnissa minibussilla suoraan lentokentalle, niin kuin sitten tapahtui.

Loppu hyvin, ehdittiin hyvin lennolla.

Ja sitten Rioon. Tama onkin huima paikka. Tama on bilettajien paratiisi. Houkutuksia joka lahtoon. Jeesuspatsas nayttaa kaukaa hienolta, mutta eniten olen vaikuttunut valaistuista katukilvista. Loistava keksinto! Nakee kadunnimet pimeassa. Mieletonta!

Nopeasti tutustuttiin kamppakavereihin ja lahdettiin juomaan Caipirinhoja. Ilta vanheni youksi ennen kuin paastiin kampille.

/Jukka