Tanaan oli ns. akklimisointipaiva. Se tarkoittaa periaatteessa lepopaivaa. Olemme nousseet kahdessa paivassa yli 1000 metria ylemmas. Elimisto vaatii aikaa tottuakseen uuteen korkeuteen.
Timolla oli lievia flunssan oireita, joten han jai leiriin. Mina lahdin oppaan kanssa n. puolentoista tunnin kevyelle retkelle katsomaan Alpamayon komeaa huippua, joka ikava kylla oli pilvien peitossa.
Leiripaikka in upeissa maisemissa Alpamayon. Quitarajun ja Taullirajun lumihuippujen keskella. Taalla on myos paljon Cashapampan kylalaisten lehmia, joten laakso on taynna lehmanpaskaa. Taalla on myos aika paljon vaeltajia, koska ainakin alkupatka reitista on suosittu. Puskat ovat siis taynna ihmispaskaa. Meilla on vessateltta. Siis maahan kaivetaan kuoppa ja paalle pystytetaan teltta. Tuntuu tyhmalta kayda asioilla pimessa teltassa, kun aamulla oman teltan oven edessa on tuore neljan kilon lehmanlaja...
Lounaan aasikuskin kokkasivat rosvopaistityyppisesti maakuopassa. Taalla ei nuotioita saa sytyttaa eika oikein ole mitaan mita polttaisikaan. Toinen jaljella olevista kanoista sai uhrautua turistien hyvaksi. Me saimme parhaat palat, apupoika jarsi teltassa kananjalkaa. Ruokaa meille tarjoillaan aivan jarjettomia maaria. Nalkaan ei ainakaan kuolla.
-Jukka
perjantaina, heinäkuuta 3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti