Taalla tuntuu internet olevan jotenkin uusi asia. Etela-Amerikassa melkein joka hostellissa oli ilmainen netti. Joku ikivanha pompeli nurkassa, jolla nyt ei kuuhun menna, mutta meilit pystyi lukemaan. Vahintaan ilmainen wlan loytyi joka paikasta. Taalla hostellien netti maksaa maltaita.
Loydettiin kuitenkin kirjasto, jossa netin kaytto on ilmaista, tosin se pitaa rekisteroitymisproseduurin jalkeen varata tunniksi kerrallaan etukateen. Ja koneet ovat koko ajan varattuja.
Iltapaivalla tehtiin pubikierros. Irkkupubissa "tutustuttiin" paikallisiin. Viereisessa poydassa yksi tyyppi vilkuili meita vahan valia. Hetken paasta han teki lahestymisyrityksen. Vaitti, etta oli loytanyt lattialta kynan ja tiedusteli, oliko se mahdollisesti meidan. Ei ollut, joten tyyppi poistui. Hetken paasta han poistui baarista ja tuli 10 minuutin kuluttua takaisin. Sitten han teki suoraviivaisemman lahestymisyrityksen ja kysyi saisiko istua poytaamme. Mikas siina. Tilanne oli vaivaannuttava, koska tyyppi ei sanonut mitaan. Istui vain ja naprasi tuoppiaan. Meidan piti aloittaa keskustelu. Kavi ilmi, etta han oli ollut puoli vuotta suomessa ja ilmeisesti tunnisti meidat puheesta ja halusi jutella. Osasi suomeakin: "Tati ja koira". Loppujen lopuksi keskusteleminen oli niin tuskaisen vaivaannuttavaa, etta kieltaydyin tarjotusta viskista (!) ja poistuimme pubista. Valilla on vaikea erottaa, onko ihminen hullu vai vain ujo.
Illalla kaytiin toisessa pubissa syomassa kallis ja paha "Gourmet" (pakaste?)pizza ja katsomassa, kun "All Blacks" pelasi rugbya.
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti