Aamulla kierrettiin lahimmat hostellit ja lodget paremman diilin toivossa, mutta paatettiin silti jaada tanne.
Illalla mentiin leffaan. Alma tsekkasi Potterin, mina katsoin Brunon. Olipas havyton elokuva. Siis Bruno. Tosin aika huono.
Sitten seuraamaan Wellingtonin vilkasta yoelamaa. Meilla oli kaikenlaisia flaijereita, joten kierrettiin eri kuppiloita kaksi-yhden-hinnalla tarjousten perassa. Joka paikassa oli hilliton meno. Ihmiset paissaan kuin suomessa.
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pakko kommentoida Brunosta. Olin siis aikanaan sitä mieltä, että Borat oli jotakuinkin läpihuono ja kun tiedossa oli samaan formaattiin tehty toinen leffa, niin odotukset ei ollu korkeella. Juuri sen puun takaa hyökänneen hauskuuden ja sopivasti natsanneen väsyneen fiiliksen takia huumori upposi muhun, kuin Titanic Atlanttiin, enkä muista, milloin oisin nauranut yhtä kippurassa leffassa. Paljonkaan valehtelematta nauroin kolme varttia koko rainan aikana.
VastaaPoista