Tanaan meinasin pudota vesiputoukseen ja polttaa mokin.
Aamulla lahdimme oppaan johdolla vesiputoukselle, josta oli tarkoitus laskeutua koyden varassa. Vesioutous oli kaksiosainen: muutaman metrin ylempi putous, valissa loivempi osa joka paattyi muutaman metrin alempaan putoukseen. Olimme loivemmalla kohdalla menossa ylemman putouksen juurelle, kun jalkani lipesi mudan liukastamalla kivella. Vesi virtasi loivassa kohdassa parin metrin syvyisessa uomassa, jota kohti uhkaavasti aloin liukua. Olli huomasi ongelmani ja yritti auttaa, mutta lahti itsekin liukumaan alas. Juuri ennen pudotusta loytyi kivesta kuiva kohta, ja saimme molemmat jaloille tukea. Kun yritin kiiveta ylos, luikastuin uudestaan ja aloitin uuden liu'un. Jalleen liuku pysahtyi juuri ajoissa ja paasimme ylos. Nyt ei koysilaskeutuminen enaa kiinnostanut.
Iltapaivalla tasoitin saikahtaneita hermojani sikarilla. Tuhkakuppia ei ollut, joten tumppasin sikarin terassiin kaiteeseen. Yritin olla huolellinen, etta tumppi sammui kokonaan. Jotain oli jaanyt kuitenkin kytemaan ja reilun parin tunnin paasta se syttyi. Henkilokunta tuli sanomaan, etta teilla kavi tuuri. Joku oli huomannut alkavan palon ja ehti sammuttaa sen juuri ajoissa.
Ei naita paivia enaa, kiitos!
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti