torstaina, syyskuuta 3

Huihai

Tanaan nahtiin hai!

Paastiin kuin paastiinkin retkelle saareen. Saari on idyllinen ja valkoisten hiekkarantojen ymparoima. Siella voi myos yopua okylodgeissa 500 dollarilla yo.

Onneksi tiesimme, mita retkelta odottaa. Se oli periaatteessa vain paiva rannalla eika juuri mitaan muuta. Hyva lounas kuului hintaan. Mukana oli ranskalainen haamatkalla oleva pariskunta, joille oli ilmeisesti kerrottu hotellilla retkesta jotain ihan muuta. He olivat aika pettyneita.

Toisella puolella saarta on riutta, jossa on mukava snorklata virran mukana. Varikkaita kaloja on paljon. Vesi sen sijaan oli lieva pettymys, koska se on aika sameaa.

Lounaan jalkeen lahdimme kiertamaan saarta, kun naimme vedessa, aivan rannassa, jotain isoa ja mustaa. Hetken sita ihmeteltyamme tulimme siihe tulokseen, etta sen on oltava hai. Se kuuluisa eva ja kaikki. Se oli uimassa kohti rantaa, jossa tuore suhlanen oli snorklaamassa. Juoksimme varoittamaan miesta, joka pinkaisi rannalle. Ihailimme petoa, kun se ui poispain.

Kylla se hai oli. Tosin riuttahai, eika mitenkaan vaarallinen. Minulle hai on hai. Ne syovat ihmisia ja katovat veneita hurjilla suillaan. Onneksi niiden lahestymisen kuulee tihenevasta jannitysmusiikista.

Iltapaivalla kaytiin ostamassa bussiliput. Mitaan lipputoimistoa tai -kojua on turha etsia. Pitaa loytaa se bussi. Pienen harhailun jalkeen bussi loytyikin. Sisalla oli kaikenlaista porukkaa ja joltain jonkunlainen tiketti saatiinkin ostettua.

Huomenna alkaa rankka matka kehden kaupungin lapi Malawiin. Aikaisia aamuja ja tapotaysia busseja ja chapoja.

-Jukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti