Ostimme juuri lentoliput. Lähtö 10.11.2009 Bangkokiin. Paluu samasta paikasta 11.4.2010.
-Jukka
maanantaina, lokakuuta 26
torstaina, lokakuuta 22
Lontoo, Alma ei ole raskaana!
Huolimattomat kirjoitukseni Alman mahasta ja vissynjuonnista ovat aiheuttaneet etenkin äideissä katteettomia toiveita jälkikasvusta. Niiltä huhuhaikaroilta katkaisemme nyt siivet.
Illalla saavuimme Lontooseen. Katsoimme Big Benin, kävimme pyörähtämässä London Eyessä ja menimme nukkumaan. Huomenna Suomeen.
Nyt blogiin tulee parin viikon tauko. En nimittäin aio kirjoittaa kokemuksiamme Kalliosta. Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia lukijoita. Teitä on paljon ja olen ylpeä siitä! Haluan myös kiittää ahkeria kommentoijia, etenkin Eskoa ja Timoa. Pahoittelen, etten ole oikein ehtinyt tai muistanut vastata kommentteihin, mutta kaikki olen lukenut.
Väliaikalukemistoksi suosittelen tätä blogia: www.vuodessarumpaliksi.blogspot.com
Se on eräänlainen kasvutarina, herkkä ja koskettava kuvaus lupaavan hämeenlinnalaisen rumpalin ohdakkeisesta tiestä kohti tähteyttä ja suuria konserttilavoja.
-Jukka
Illalla saavuimme Lontooseen. Katsoimme Big Benin, kävimme pyörähtämässä London Eyessä ja menimme nukkumaan. Huomenna Suomeen.
Nyt blogiin tulee parin viikon tauko. En nimittäin aio kirjoittaa kokemuksiamme Kalliosta. Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia lukijoita. Teitä on paljon ja olen ylpeä siitä! Haluan myös kiittää ahkeria kommentoijia, etenkin Eskoa ja Timoa. Pahoittelen, etten ole oikein ehtinyt tai muistanut vastata kommentteihin, mutta kaikki olen lukenut.
Väliaikalukemistoksi suosittelen tätä blogia: www.vuodessarumpaliksi.blogspot.com
Se on eräänlainen kasvutarina, herkkä ja koskettava kuvaus lupaavan hämeenlinnalaisen rumpalin ohdakkeisesta tiestä kohti tähteyttä ja suuria konserttilavoja.
-Jukka
keskiviikkona, lokakuuta 21
Sansibar -> Dar
Aamulla lautalla takaisin Dar-es-Salaamiin. Huomenaamulla lento Lontooseen. Siellä pitää viettää yksi yö ja sitten ensimmäinen puoliaika reissusta on takana. Olemme jo jonkin aikaa sitten tehneet päätöksen, että jatkamme vielä Aasiaan neljäksi tai viideksi kuukaudeksi. Käymme vain Suomessa kättelemässä perheen ja kaverit ja jatkamme matkaa.
-Jukka
-Jukka
tiistaina, lokakuuta 20
Stone Town part 2
Sitten takaisin Kivikaupunkiin. Hommasimme lauttaliput takaisin Dariin ja kävimme kahvilla.
LP:n mukaan paras tapa päästä paikallisen elämän rytmiin, on mennä ns. iltatorille puistoon. LP oli väärässä ja tori oli pettymys. Se oli pelkästään turisteille tarkoitettu paikka, jossa kokkihattuiset grillimestarit kokkasivat lukuisissa kojuissa samaa ruokaa. Söimme siellä kuitenkin halvan illallisen.
Sansibar on upea paikka. Stone town on hieno ja mielenkiintoinen. Rannat ovat upeita. Tosin nyt alkaa olla viimeinen aika (ellei jo myöhäistä) tulla tänne nauttimaan edes vähän rauhallistesta menosta. Saaren läpi ajaessa on sentään vielä mahdollista nähdä paikallista menoa pienissä kylissä. Nekin on kohta myyty ulkomaalaisille ja täynnä hotelleja, kuten on käynyt jo rannoille. Taksikuskin mielestä se on vain hyvä juttu. Bisnesmiehen puhetta.
-Jukka
LP:n mukaan paras tapa päästä paikallisen elämän rytmiin, on mennä ns. iltatorille puistoon. LP oli väärässä ja tori oli pettymys. Se oli pelkästään turisteille tarkoitettu paikka, jossa kokkihattuiset grillimestarit kokkasivat lukuisissa kojuissa samaa ruokaa. Söimme siellä kuitenkin halvan illallisen.
Sansibar on upea paikka. Stone town on hieno ja mielenkiintoinen. Rannat ovat upeita. Tosin nyt alkaa olla viimeinen aika (ellei jo myöhäistä) tulla tänne nauttimaan edes vähän rauhallistesta menosta. Saaren läpi ajaessa on sentään vielä mahdollista nähdä paikallista menoa pienissä kylissä. Nekin on kohta myyty ulkomaalaisille ja täynnä hotelleja, kuten on käynyt jo rannoille. Taksikuskin mielestä se on vain hyvä juttu. Bisnesmiehen puhetta.
-Jukka
maanantaina, lokakuuta 19
sunnuntaina, lokakuuta 18
Hakuna matata
Tänään poltin nahkani, vaikka luulin olleeni koko päivän varjossa. Alman mukaan valkoinen rantahiekka heijastaa pehemmin kuin vesi, joten siksi paloin. Minä luulen, että heijastukset tulivat italialaisten paljaista pakaroista.
Joku on puraissut hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta, sen verran suuri lauma saapasmaan asukkeja pelmahti rannalle. Korvat menivät lukkoon.
-Jukka
Joku on puraissut hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta, sen verran suuri lauma saapasmaan asukkeja pelmahti rannalle. Korvat menivät lukkoon.
-Jukka
lauantaina, lokakuuta 17
Buon giorno!
Tänään paratiisimme luikerteli käärmeitä. Niillä oli kiharat tukat ja karvaiset navat. Niillä on kovasti asiaa toisilleen ja huono kuulo.
Kyselin tarjoilijalta, miksi täällä on niin paljon italialaisia. Vieressä on suuri vain italialaisille tarkoitettu hotelli. Sama homma on myös muilla rannoilla. Ja muilta rannoilta raahataan iltapäivisin pari bussilastillista meidän rannallemme katsomaan auringonlaskua. Onneksi illalla rauhoittuu.
Täällä muuten turistikrääsää myyvät paikalliset ovat kaikki Masai-heimon miehiä (tai ainakin he ovat pukeutuneet niin) ja kaikki heistä puhuvat sujuvaa italiaa...
-Jukka
Kyselin tarjoilijalta, miksi täällä on niin paljon italialaisia. Vieressä on suuri vain italialaisille tarkoitettu hotelli. Sama homma on myös muilla rannoilla. Ja muilta rannoilta raahataan iltapäivisin pari bussilastillista meidän rannallemme katsomaan auringonlaskua. Onneksi illalla rauhoittuu.
Täällä muuten turistikrääsää myyvät paikalliset ovat kaikki Masai-heimon miehiä (tai ainakin he ovat pukeutuneet niin) ja kaikki heistä puhuvat sujuvaa italiaa...
-Jukka
perjantaina, lokakuuta 16
torstaina, lokakuuta 15
Kendwa Beach
Aamulla suuntasimme kohti rantaa. Kyyti onnistui näppärästi shuttle-bussilla. Tosin bussi tuli täyteen, joten saimme oman privaattitaksin.
Perille päästyämme kävi ilmi, ettei paikkaa johon Alma soitti, ole enää olemassa. Puhelimeen oli vastannut edellinen omistaja, joka pyöritti nyt eri paikkaa. Hetken sekoilun jälkeen jäimme tähän uuteen paikkaan, josta saimme oikein mukavan huoneen.
Ennakkoon pelkäsimme joutuvamme Playa del Ingles tyyppiseen turistihelvettiin, mutta täälläpä onkin rauhallinen ranta ja vain kourallinen turisteja. Ranta on upea.
Koska täällä on vain hotelleja, ei täällä oikein voi syödä missään muualla kuin niiden baareissa. Hinnat ovat suhteessa aika kovat, mutta 70 euron päiväbudjetilla pärjää hyvin. Puolen litran oluen saa rantabaarista alle kahdella eurolla. Silti se hirvittää maksaa, kun se maissa maksaa puolet siitä. Grillattu tonnikala-annos irtoaa n. kuudella eurolla.
-Jukka
Perille päästyämme kävi ilmi, ettei paikkaa johon Alma soitti, ole enää olemassa. Puhelimeen oli vastannut edellinen omistaja, joka pyöritti nyt eri paikkaa. Hetken sekoilun jälkeen jäimme tähän uuteen paikkaan, josta saimme oikein mukavan huoneen.
Ennakkoon pelkäsimme joutuvamme Playa del Ingles tyyppiseen turistihelvettiin, mutta täälläpä onkin rauhallinen ranta ja vain kourallinen turisteja. Ranta on upea.
Koska täällä on vain hotelleja, ei täällä oikein voi syödä missään muualla kuin niiden baareissa. Hinnat ovat suhteessa aika kovat, mutta 70 euron päiväbudjetilla pärjää hyvin. Puolen litran oluen saa rantabaarista alle kahdella eurolla. Silti se hirvittää maksaa, kun se maissa maksaa puolet siitä. Grillattu tonnikala-annos irtoaa n. kuudella eurolla.
-Jukka
keskiviikkona, lokakuuta 14
Freddie Mercury
Aamiaisen jälkeen lähdimme kylälle. Matkalla keskustaan on Freddie Mercuryn muistoksi pystytetty baari. Kävimme siellä oluella (joojoo, Alma joi vissyä), sinne palasimme myös illalliselle, koska se on niin lähellä hotelliamme. Ruoka oli hyvää ja aika kallista. Niin sen pitää turistipaikassa ollakin.
-Jukka
-Jukka
tiistaina, lokakuuta 13
Sansibar
Aamulla käytiin kalatorilla ja forexissa hankkimassa dollareita. Dar Es Salaam ei ole kovin kiinnostava tai edes mukava kaupunki, mutta kalatori oli mielenkiintoinen paikka erilaisine kaloineen ja kiihkeine meininkeineen. Toisella puolella toria oli suuri katos, jonka alla sankassa käryssä paistettiin kalaa, mustekalaa ja muuta merenelävää valtavissa pannuissa.
Sitten lauttaan ja kohti Sansibaria. Lautta oli pari tuntia myöhässä, mutta meitä oltiin silti sovitusti hotellin puolesta vastassa. Kävelimme kohti hotellia niin rähjäisten ja epäilyttävien pihojen ja katujen läpi, että epäilykset hotellin tasosta alkoivat herätä.
Hotelli oli kuitenkin todella mukava. Iso huone, oma kylppäri ja parveke. Olisimme täällä kaksi yötä, ennen kuin lähtisimme johonkin rantakohteeseen.
Yksinkertaistettuna Sansibar koostuu kahdesta asiasta: viehättävästä Stone Townista ja upeista valkohiekkaisista rannoista.
Yleensä kaikki tekevät kuten me, eli viettävät päivän pari Stone Townista ja lähtevät sitten nahan grillaukseen rannalle.
Me valitsimme alustavasti LP:n mukaan rauhallisen Kendwan. Monissa rannoissa on se huono puoli, ettei niissä voi riutan takia uida joko ollenkaan tai vain tiettyyn aikaan päivästä. Kendwassa pitäisi voida uida koko ajan.
-Jukka
Sitten lauttaan ja kohti Sansibaria. Lautta oli pari tuntia myöhässä, mutta meitä oltiin silti sovitusti hotellin puolesta vastassa. Kävelimme kohti hotellia niin rähjäisten ja epäilyttävien pihojen ja katujen läpi, että epäilykset hotellin tasosta alkoivat herätä.
Hotelli oli kuitenkin todella mukava. Iso huone, oma kylppäri ja parveke. Olisimme täällä kaksi yötä, ennen kuin lähtisimme johonkin rantakohteeseen.
Yksinkertaistettuna Sansibar koostuu kahdesta asiasta: viehättävästä Stone Townista ja upeista valkohiekkaisista rannoista.
Yleensä kaikki tekevät kuten me, eli viettävät päivän pari Stone Townista ja lähtevät sitten nahan grillaukseen rannalle.
Me valitsimme alustavasti LP:n mukaan rauhallisen Kendwan. Monissa rannoissa on se huono puoli, ettei niissä voi riutan takia uida joko ollenkaan tai vain tiettyyn aikaan päivästä. Kendwassa pitäisi voida uida koko ajan.
-Jukka
maanantaina, lokakuuta 12
sunnuntaina, lokakuuta 11
Nuorten naisten kristillinen yhdistys
Tämä päivä vietettiin bussissa. Saksalaiset Philipp ja Lena tulivat samalla bussilla. Illalla saavuttiin Dar Es Salaamiin, joka ei muuten ole Tansanian pääkaupunki. Se on Dodoma. Ihan vaan teille, jotka ette mitään mistään tiedä.
Majoituimme YWCA:han, jossa huone oli aika kamala.
Illalliselle mentiin saksalaisten kanssa pitkästä aikaa tyylikkäämpään länsimaiseen ravintolaan.
Afrikassa pärjää kohtuullisesti englannilla, mutta välillä on vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Yleensä esim. ravintolassa saa tilauksen yhteydessä vastaansa tyhjän katseen ja ruoaksi jotain ihan muuta kuin on tilannut. Välillä tuntuu, että ihmisiltä puuttuu täysin assosiointikyky. Tarkoitan sitä, että vaikkei ymmärtäisikään kaikkia lauseen sanoja, voisi asianyhteydestä, tilanteesta ja eleistä päätellä, että mitä se mzungu oikein haluaa. Jos turisti tulee rinkka selässä ja hiki naamassa hostellin aulaan, voisi heti asennoitua siten, että tulevien sekuntien aikana käytävä keskustelu todennnäköisesti käsittelee sitä, että hän haluaa yöpyä, eikä esimerkiksi vuokrata kanoottia tai poistattaa nielurisojaan. Mutta aina on aloitettava alusta.
Illallisella yritimme tilata jälkiruokaa. Kolmannen yrityksen jälkeen kohtelias tarjoilija näytti, missä voimme pestä kädet. Toisena iltana tiedustelimme, onko turvallista kävellä kylällä pimeän tultua. Illallinen kuulemma maksaisi seitsemän tuhatta.
No, aina olemme sänkyyn päässeet ja vatsan kasvusta päätellen ainakin minun ruoka- ja oluttilaukseni ovat lopulta perille menneet. Alman mahasta en sano mitään.
-Jukka
Majoituimme YWCA:han, jossa huone oli aika kamala.
Illalliselle mentiin saksalaisten kanssa pitkästä aikaa tyylikkäämpään länsimaiseen ravintolaan.
Afrikassa pärjää kohtuullisesti englannilla, mutta välillä on vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Yleensä esim. ravintolassa saa tilauksen yhteydessä vastaansa tyhjän katseen ja ruoaksi jotain ihan muuta kuin on tilannut. Välillä tuntuu, että ihmisiltä puuttuu täysin assosiointikyky. Tarkoitan sitä, että vaikkei ymmärtäisikään kaikkia lauseen sanoja, voisi asianyhteydestä, tilanteesta ja eleistä päätellä, että mitä se mzungu oikein haluaa. Jos turisti tulee rinkka selässä ja hiki naamassa hostellin aulaan, voisi heti asennoitua siten, että tulevien sekuntien aikana käytävä keskustelu todennnäköisesti käsittelee sitä, että hän haluaa yöpyä, eikä esimerkiksi vuokrata kanoottia tai poistattaa nielurisojaan. Mutta aina on aloitettava alusta.
Illallisella yritimme tilata jälkiruokaa. Kolmannen yrityksen jälkeen kohtelias tarjoilija näytti, missä voimme pestä kädet. Toisena iltana tiedustelimme, onko turvallista kävellä kylällä pimeän tultua. Illallinen kuulemma maksaisi seitsemän tuhatta.
No, aina olemme sänkyyn päässeet ja vatsan kasvusta päätellen ainakin minun ruoka- ja oluttilaukseni ovat lopulta perille menneet. Alman mahasta en sano mitään.
-Jukka
lauantaina, lokakuuta 10
Kävelysafari
Aamulla maksettiin vähän ekstraa ja lähdettiin puistonvartijan johdolla kävelylle. Jäi sellainen vaikutelma, että oppaamme yritti vetää jotain välistä. Sen verran epäselväksi jäi, mista meidän okein piti maksaa.
Vartija oli kuitenkin aivan huippu. Jos olisi ollut sellainen opas koko ajan, olisimme paljon viisaampia. Tutkimme ulosteita (siis eläinten) ja jälkiä ja vartija selitti seikkaperäisesti eläinten tavoista ja ruokavalioista.
Ennen kuin poistuimme puistosta, kävimme vielä katsomassa, mitä kirahville kuuluu. Nyt oli korppikotkien vuoro nauttia villin luonnon antimista.
-Jukka
Vartija oli kuitenkin aivan huippu. Jos olisi ollut sellainen opas koko ajan, olisimme paljon viisaampia. Tutkimme ulosteita (siis eläinten) ja jälkiä ja vartija selitti seikkaperäisesti eläinten tavoista ja ruokavalioista.
Ennen kuin poistuimme puistosta, kävimme vielä katsomassa, mitä kirahville kuuluu. Nyt oli korppikotkien vuoro nauttia villin luonnon antimista.
-Jukka
perjantaina, lokakuuta 9
Voi kirahvia!
Eilen iltapäivällä ajoimme joen vartta ja löysimme kuolleen kirahvin makaamassa joessa matalassa vedessä. Siinä ei ollut saalistuksen jälkiä eikä muitakaan ulkoisia vaurioita. Ehkä se oli sairas tai vanha.
Tänään menimme katsomaan, mitä kirahvivainaalle kuuluu. Leijonat olivat löytäneet ruhon ja nauttivat nyt buffettiaamiaista seisovasta pöydästä. Se olikin rajun näköistä touhua. Puoli leijonaa kirahvin mahassa herkuttelemalla sisäelimillä.
Loppupäivä ajeltiin vähän syvemmälle puistoon. Norsuja, seeproja, kirahveja, erilaisia antilooppeja, lintuja yms. upeita eläimiä kaikkialla.
Nyt on kuiva kausi ja luonto rutikuiva. Jokikin on lähes kuivunut ja paikoin hyvin matala. Tämä onkin paras aika seurata eläimiä, kun niiden on pakko tulla joelle juomaan.
Ajelun jälkeen tulimme kämpille ja istuimme katoksen alla katsellen joelle, jonka rannalla norsut leikkivät ja virtahevot mölisivät. Yksi poikanorsu tuli aivan viereen esittelemään, millaista varustusta olisi naisväelle tarjolla. Opaskin tuli siihen ja väitti asiantuntevasti tätä yksilöä koiraaksi. No, se väite piti paikkansa lähes metrillä.
-Jukka
Tänään menimme katsomaan, mitä kirahvivainaalle kuuluu. Leijonat olivat löytäneet ruhon ja nauttivat nyt buffettiaamiaista seisovasta pöydästä. Se olikin rajun näköistä touhua. Puoli leijonaa kirahvin mahassa herkuttelemalla sisäelimillä.
Loppupäivä ajeltiin vähän syvemmälle puistoon. Norsuja, seeproja, kirahveja, erilaisia antilooppeja, lintuja yms. upeita eläimiä kaikkialla.
Nyt on kuiva kausi ja luonto rutikuiva. Jokikin on lähes kuivunut ja paikoin hyvin matala. Tämä onkin paras aika seurata eläimiä, kun niiden on pakko tulla joelle juomaan.
Ajelun jälkeen tulimme kämpille ja istuimme katoksen alla katsellen joelle, jonka rannalla norsut leikkivät ja virtahevot mölisivät. Yksi poikanorsu tuli aivan viereen esittelemään, millaista varustusta olisi naisväelle tarjolla. Opaskin tuli siihen ja väitti asiantuntevasti tätä yksilöä koiraaksi. No, se väite piti paikkansa lähes metrillä.
-Jukka
torstaina, lokakuuta 8
Ruaha
Saavuimme puolen päivän aikaan puiston portille. Kauaa ei tarvinnut ajella, kun ensimmäinen kirahvi jo uteliaana mulkoili. Kirahvi on yksi eläinmaailman suosikeistani. Kirahvin juoksuunlähtö on hupaisaa katsottavaa. "Lähti kuin mummo sohvalta"-sanonta kuvaa sitä ehkä parhaiten.
Sitten tulimme majapaikkaamme, joka osoittautui nappivalinnaksi. Yksinkertainen peltimökki, siistit vessat ja suihkut. Täysin riittävä asumus. Ei jäänyt kaipaamaan 160 dollarin lodgeja. Meille kerrottiin toimistolla, etta ruoka olisi kuitenkin aika kallista, 12 dollaria illallisesta. Opas vei meidät kuitenkin kylään, jossa puiston työntekijät asuvat. Siellä söimme "social clubilla" lounaan reilulla parilla eurolla. Illallinen maksaisi saman verran. Lounas ei nyt ollut mikään kulinaristin märkä uni, mutta ei tänne syömään olla tultu.
Oletteko koskaan nähneet luonnossa livenä, kun leopardi syö puussa impalaa? Ettekö? En minäkään. Kävi nimittäin niin, että leijonat pilasivat sen näyn.
Lähdimme iltapäiväajelulle ja löysimme leijonalauman lepäilemässä puun varjossa. Puussa makasu naarasleijona, joka parhaillaan järsi impalan päätä. Rouske vain kuului ja sarvet heiluivat, kun se järsi lihaa kallosta. Leopardi oli kuulemma saalistanut tämän kyseisen impalan ja raahannut sen puuhun piiloon. Leijonat löysivät saaliin, ajoivat leopardin pakosalle ja söivät nyt varastettua ruokaa.
Oppaamme ei ole mikään päivänsäde. Ankea ja äksy mies. Ajaa kyllä autoa ka löytää eläimiä, muttei oikein osaa tai halua kertoa niistä mitään. Jos jotain kysyy, saa vastaukseksi epämääräisiä ympäripyöreyksiä.
Illalla istuimme nuotiolla, kun etupihalta kuului ryskettä. Norsu siellä kolisteli kärsä roskapöntössä. Tuli helpon lounaan perässä.
-Jukka
Sitten tulimme majapaikkaamme, joka osoittautui nappivalinnaksi. Yksinkertainen peltimökki, siistit vessat ja suihkut. Täysin riittävä asumus. Ei jäänyt kaipaamaan 160 dollarin lodgeja. Meille kerrottiin toimistolla, etta ruoka olisi kuitenkin aika kallista, 12 dollaria illallisesta. Opas vei meidät kuitenkin kylään, jossa puiston työntekijät asuvat. Siellä söimme "social clubilla" lounaan reilulla parilla eurolla. Illallinen maksaisi saman verran. Lounas ei nyt ollut mikään kulinaristin märkä uni, mutta ei tänne syömään olla tultu.
Oletteko koskaan nähneet luonnossa livenä, kun leopardi syö puussa impalaa? Ettekö? En minäkään. Kävi nimittäin niin, että leijonat pilasivat sen näyn.
Lähdimme iltapäiväajelulle ja löysimme leijonalauman lepäilemässä puun varjossa. Puussa makasu naarasleijona, joka parhaillaan järsi impalan päätä. Rouske vain kuului ja sarvet heiluivat, kun se järsi lihaa kallosta. Leopardi oli kuulemma saalistanut tämän kyseisen impalan ja raahannut sen puuhun piiloon. Leijonat löysivät saaliin, ajoivat leopardin pakosalle ja söivät nyt varastettua ruokaa.
Oppaamme ei ole mikään päivänsäde. Ankea ja äksy mies. Ajaa kyllä autoa ka löytää eläimiä, muttei oikein osaa tai halua kertoa niistä mitään. Jos jotain kysyy, saa vastaukseksi epämääräisiä ympäripyöreyksiä.
Illalla istuimme nuotiolla, kun etupihalta kuului ryskettä. Norsu siellä kolisteli kärsä roskapöntössä. Tuli helpon lounaan perässä.
-Jukka
keskiviikkona, lokakuuta 7
Safariseuraa
Kävimme aamusella ostamassa sunnuntaiksi bussiliput Dar Es Salaamiin. Luulimme, että jos haluamme mennä samanlaisella mukavalla bussilla kuin tulimme tänne, pitää itseasiassa hypätä siihen samaan bussiin ja se bussi menee vasta iltapäivällä ja asemalta, joka on aika kaukana keskustasta. Kuinka ollakaan keskustan asemalta lähteekin aamulla saman firman bussi. Näppärää.
Ihmettelimme, miksi lipussamme lukee bussin lähtöajaksi 4.30 vaikka meille kerrottiin, että se lähtee 10.30. Onneksi muistimme oppaasta lukeneemme ns. swahili-ajasta, jota täällä käytetään. 1.00 tarkoittaa aamuseitsemaa, eli 4.30 on kuin onkin 10.30.
Sitten kävi hyvä tuuri. Viereiseen huoneeseen tuli saksalaispariskunta. Kundi tuli juttelemaan ja kyseli, tiedämmekö mitään Ruahan safareista. Ja kyllähän me tiesimme! Sanoin, että jos seura kelpaa, niin auto lähtee huomenna 9.00. Laitetaan auton vuokra puoliksi. Saimme siis maksamastamme 600 dollarista 220 takaisin.
Kävimme vielä illallisella heidän kanssaan ja he vaikuttivat oikein mukavilta.
-Jukka
Ihmettelimme, miksi lipussamme lukee bussin lähtöajaksi 4.30 vaikka meille kerrottiin, että se lähtee 10.30. Onneksi muistimme oppaasta lukeneemme ns. swahili-ajasta, jota täällä käytetään. 1.00 tarkoittaa aamuseitsemaa, eli 4.30 on kuin onkin 10.30.
Sitten kävi hyvä tuuri. Viereiseen huoneeseen tuli saksalaispariskunta. Kundi tuli juttelemaan ja kyseli, tiedämmekö mitään Ruahan safareista. Ja kyllähän me tiesimme! Sanoin, että jos seura kelpaa, niin auto lähtee huomenna 9.00. Laitetaan auton vuokra puoliksi. Saimme siis maksamastamme 600 dollarista 220 takaisin.
Kävimme vielä illallisella heidän kanssaan ja he vaikuttivat oikein mukavilta.
-Jukka
tiistaina, lokakuuta 6
Guardian
Koska majapaikat Ruahassa olivat taynna, saimme safarin vasta torstaiksi. Taalla Iringassa pitaisi saada jotenkin aika kulumaan. Onneksi lodge on mukava ja rauhallinen. Kuten myos kaupunki, mutta ei taalla oikein ole mitaan. Toisaalta, taas muutaman paivan matkustamisen jalkeen on mukava vain lepailla ja seurata paikallista menoa. Viereisella kadulla on menossa huutokauppa, jossa myydaan kaikenlaista elektroniikkaa kannykoista telkkareihin.
Ostin Tansanian paikallisen sanomalehden. Onkin mielenkiintoista lukea paikallisia uutisia. Taloussivuilla oli karjamarkkinalistat, johon oli listattu paahinnat naudoista, vuohista ja lampaista.
Lehdessa oli myos juttu Dar-Es-Salaamissa sijaitsevasta maan suurimmasta ja vilkkaimmasta bussiasemasta, joka jutun mukaan vain odottaa katastrofia tapahtuvaksi. Asemalla on taysin riittamaton palokalusto, 50 000 ihmista paivassa ja yksi uloskaynti, joka on aina tukossa. Asema on yksityisessa omistuksessa ja vuokrasopimus paatty ja nyt mietitaan, etta kenen pitaisi tehda jotain. No, ainakin asia on tiedostettu.
Nuorten osastolla varoiteltiin liiallisesta elokuvien katselusta. Lahes kaikissa kylissa, joiden lapi ajoimme oli video room tai leisure center, jossa on ilmeisesti kylan ainoa tv ja dvd-soitin. Jutun mukaan niissa naytetaan elokuvi 100-200 shillingin tuntihintaan. Haastatellut tiedostavat nuoret olivat huolissaan ikatovereistaan, jotka tuhlaavat rahansa ja turmelevat moraalinsa katselemalla paivat pitkat elokuvia naissa synninpesissa. Yksi nuori oli sita mielta, etta hallituksen pitaisi ratsata naita paikkoja.
Iringassa meilla on ruoan suhteen kaynyt joko huono tuuri tai sitten taalta ei vain saa hyvaa ruokaa. Eilinen lounas oli huono, illallinen suorastaan kamala. Aamulla olikin maha sekaisin. Tanaan soimme lounaaksi huonointa kanaa ikina. Illallisella annoimme toisen mahdollisuuden eiliselle lounaspaikalle Hasty Tasty Too:lle, koska se on heti lodgen vieressa. Nyt ruoka oli hyvaa.
-Jukka
Ostin Tansanian paikallisen sanomalehden. Onkin mielenkiintoista lukea paikallisia uutisia. Taloussivuilla oli karjamarkkinalistat, johon oli listattu paahinnat naudoista, vuohista ja lampaista.
Lehdessa oli myos juttu Dar-Es-Salaamissa sijaitsevasta maan suurimmasta ja vilkkaimmasta bussiasemasta, joka jutun mukaan vain odottaa katastrofia tapahtuvaksi. Asemalla on taysin riittamaton palokalusto, 50 000 ihmista paivassa ja yksi uloskaynti, joka on aina tukossa. Asema on yksityisessa omistuksessa ja vuokrasopimus paatty ja nyt mietitaan, etta kenen pitaisi tehda jotain. No, ainakin asia on tiedostettu.
Nuorten osastolla varoiteltiin liiallisesta elokuvien katselusta. Lahes kaikissa kylissa, joiden lapi ajoimme oli video room tai leisure center, jossa on ilmeisesti kylan ainoa tv ja dvd-soitin. Jutun mukaan niissa naytetaan elokuvi 100-200 shillingin tuntihintaan. Haastatellut tiedostavat nuoret olivat huolissaan ikatovereistaan, jotka tuhlaavat rahansa ja turmelevat moraalinsa katselemalla paivat pitkat elokuvia naissa synninpesissa. Yksi nuori oli sita mielta, etta hallituksen pitaisi ratsata naita paikkoja.
Iringassa meilla on ruoan suhteen kaynyt joko huono tuuri tai sitten taalta ei vain saa hyvaa ruokaa. Eilinen lounas oli huono, illallinen suorastaan kamala. Aamulla olikin maha sekaisin. Tanaan soimme lounaaksi huonointa kanaa ikina. Illallisella annoimme toisen mahdollisuuden eiliselle lounaspaikalle Hasty Tasty Too:lle, koska se on heti lodgen vieressa. Nyt ruoka oli hyvaa.
-Jukka
maanantaina, lokakuuta 5
Mbeya -> Iringa
Bussilippu oli aito ja bussi lahti skandinaaviseen tyyliin minuutilleen. Tahan mennessa mukavin bussikyyti Afrikassa.
Sitten pitaisi paasta safarille. Iringa on lahella Ruahan kansallispuistoa ja taalta pitaisi olla helppo jarjestaa safari. Kuuluisimmat ja suosituimmat kanssallis- ja luonnonpuistot (Serengeti etunenassa) ovat pohjoisessa, mutta naiden etelan puistojen etuna on kuulemma vahemmat turisti ja enemman villiluonnon tuntu, kun ei tarvitse leijonaa tiirata kahdenkymmenen auton ja sadan saksalaisen valista. Muutenkin puistojen pitaisi olla yhta hienoja. Totuutta en voi tietaa, kun en ole koskaan kaynyt.
Saimme safarin jarkattya. Aika kalliiksi se tuli, kun joudumme lahtemaan kahdestaan. Kustannus koostuu auton vuokrasta, puistomaksuista seka majoituksesta. Auton vuokran joudumme siis maksamaan kokonaan.
Majoittua voi joko puiston sisalla(kallista) tai ulkopuolella(halvempaa). Sisalla majoittumisessa on se upea puoli (siis nain meille on kerrottu), etta on koko ajan elainten keskella. Se on myos huono puoli, koska jos on ulkovessa, sinne ei ole yolla asiaa tai tulee jellona ja puree pakarasta.
Yllattaen halpa vaihtoehto puiston sisalla on ns Goverment Bandas, siis jonkunlainen savimaja. Saa nahda minkalainen koppi se on. Ruoka pitaa ostaa erikseen. Yo maksaa 20 dollaria per nena per yo. Toisen vaihtoehdot puiston sisalla ovat alkaen 160 dollatia yolta, joten niille voi heittaa hyvastit.
Maksoimme siis kolmesta paivasta ja kahdesta yosta yhteensa $600. Ruokaan menee viela ehka reilu 100 dollaria ja opasta pitaa tipata parilla kympilla. Kallista lystia, mutta enemmankin voisi maksaa...
-Jukka
Sitten pitaisi paasta safarille. Iringa on lahella Ruahan kansallispuistoa ja taalta pitaisi olla helppo jarjestaa safari. Kuuluisimmat ja suosituimmat kanssallis- ja luonnonpuistot (Serengeti etunenassa) ovat pohjoisessa, mutta naiden etelan puistojen etuna on kuulemma vahemmat turisti ja enemman villiluonnon tuntu, kun ei tarvitse leijonaa tiirata kahdenkymmenen auton ja sadan saksalaisen valista. Muutenkin puistojen pitaisi olla yhta hienoja. Totuutta en voi tietaa, kun en ole koskaan kaynyt.
Saimme safarin jarkattya. Aika kalliiksi se tuli, kun joudumme lahtemaan kahdestaan. Kustannus koostuu auton vuokrasta, puistomaksuista seka majoituksesta. Auton vuokran joudumme siis maksamaan kokonaan.
Majoittua voi joko puiston sisalla(kallista) tai ulkopuolella(halvempaa). Sisalla majoittumisessa on se upea puoli (siis nain meille on kerrottu), etta on koko ajan elainten keskella. Se on myos huono puoli, koska jos on ulkovessa, sinne ei ole yolla asiaa tai tulee jellona ja puree pakarasta.
Yllattaen halpa vaihtoehto puiston sisalla on ns Goverment Bandas, siis jonkunlainen savimaja. Saa nahda minkalainen koppi se on. Ruoka pitaa ostaa erikseen. Yo maksaa 20 dollaria per nena per yo. Toisen vaihtoehdot puiston sisalla ovat alkaen 160 dollatia yolta, joten niille voi heittaa hyvastit.
Maksoimme siis kolmesta paivasta ja kahdesta yosta yhteensa $600. Ruokaan menee viela ehka reilu 100 dollaria ja opasta pitaa tipata parilla kympilla. Kallista lystia, mutta enemmankin voisi maksaa...
-Jukka
sunnuntaina, lokakuuta 4
Tansania (a.k.a nain meita huijataan)
Kaytimme tansaniaan paasyyn lehmavankkuria, autoa, polkupyorantarakkaa ja bussia.
Lahdimme aamulla lodgesta kavelemaan risteykseen, josta toivoimme saavamme kyydin rajalle. Matkalla samaan suuntaan meni kavelyvauhtia lava, jota veti kaksi lehmaa. Kuski makasi rennosti lavalla. Hyppasimme rinkkoinemme kyytiin.
Kyyti rajallekin jarjestyi hetkessa. Rajan ylitys myos. Rajalta otimme polkupyora"taksin", (siis fillari, jossa oli tarakka) minibussipysakille. Rinkan kanssa tarakalla keikkuminen oli tosin paljon rankempaa kuin kaveleminen.
Tiesimme, etta meita yritetaan kusettaa ja tiesimme, kun meita kusetettiin ja tiesin, etta maksan kusettajalle. Ja mitaan ei oikein voinut tehda.
Bussin vieressa parveili porukkaa ja yksi halusi muiden saestyksella vakisin myyda meille bussiliput. Sanoin, etten aio maksaa mitaan ennen kuin olen bussissa sisalla. Siita huolimatta huijari tunki minulle kaksi lippua kateen, pakkasi rinkat bussiin ja saattoi meidat sisalle. Nain sisalla lipunmyyjan lippuvihko kadessa ja tiesin, etta hanelta minun pitaa liput ostaa, mutta minkas teet, kun han oli juonessa mukana. Kun menimme sisaan bussiin, naytin miehelle lippuja ja sanoin, etta eiko vain etta nama ovat feikkiliput. Han mutisi jotain don't worrya eika tehnyt elettakaan auttaakseen. Huijari tuli sisaan ja vaati maksua. Siina oikean lipunmyyjan katsellessa maksoin huijarille vaarista lipuista koko ajan tiedostaen, etta homma meni pain persetta. Mina tiesin, huijari tiesi ja lipunmyyja tiesi.
Juttelimme muiden matkustajien kanssa ja he rupesivat vahan moittimaan lipunmyyjaa, kun antoi sen tapahtua. Aija katseli vaaria lippujamme ja pyoritteli paataan ikaan kuin ei ollenkaan ymmartanyt miten tassa nain kavi. Kai han kuitenkin tajusi meidan tajunneen hanen olevan juonessa mukana, eika kehdannut enaa laskuttaa oikeista lipuista vaan kirjoitti ne mukisematta.
Loppujen lopuksi selvisimme vahilla vaurioilla. Maksoimme reilun kahden euron sijasta noin reilu viisi euroa. Minua ei haittaa maksaa enemman kuin paikalliset. Alma sanoo sita tuloeroveroksi. Harmittaa ja halveksittaa tuo huijaaminen.
Paasimme kuitenkin Mbeyaan. Tylsa kaupunki, nahtavyyksia saman verran kuin Hakunilassa. Taalla pelkasimme ennakkoon eniten bussilippuhuijareita, kun niista joka paikassa varoitetaan. Kukaan ei kuitenkaan yrittanyt myyda meille mitaan ja loysimme toimiston, josta saimme huomiseksi ainakin virallisen nakoiset liput. Bussifirman nimi on Scandinavia. Skandinaavia kai herattaa taalla mielikuvan toimivuudesta, mukavuudesta ja luotettavuudesta. Saapa nahda.
-Jukka
Lahdimme aamulla lodgesta kavelemaan risteykseen, josta toivoimme saavamme kyydin rajalle. Matkalla samaan suuntaan meni kavelyvauhtia lava, jota veti kaksi lehmaa. Kuski makasi rennosti lavalla. Hyppasimme rinkkoinemme kyytiin.
Kyyti rajallekin jarjestyi hetkessa. Rajan ylitys myos. Rajalta otimme polkupyora"taksin", (siis fillari, jossa oli tarakka) minibussipysakille. Rinkan kanssa tarakalla keikkuminen oli tosin paljon rankempaa kuin kaveleminen.
Tiesimme, etta meita yritetaan kusettaa ja tiesimme, kun meita kusetettiin ja tiesin, etta maksan kusettajalle. Ja mitaan ei oikein voinut tehda.
Bussin vieressa parveili porukkaa ja yksi halusi muiden saestyksella vakisin myyda meille bussiliput. Sanoin, etten aio maksaa mitaan ennen kuin olen bussissa sisalla. Siita huolimatta huijari tunki minulle kaksi lippua kateen, pakkasi rinkat bussiin ja saattoi meidat sisalle. Nain sisalla lipunmyyjan lippuvihko kadessa ja tiesin, etta hanelta minun pitaa liput ostaa, mutta minkas teet, kun han oli juonessa mukana. Kun menimme sisaan bussiin, naytin miehelle lippuja ja sanoin, etta eiko vain etta nama ovat feikkiliput. Han mutisi jotain don't worrya eika tehnyt elettakaan auttaakseen. Huijari tuli sisaan ja vaati maksua. Siina oikean lipunmyyjan katsellessa maksoin huijarille vaarista lipuista koko ajan tiedostaen, etta homma meni pain persetta. Mina tiesin, huijari tiesi ja lipunmyyja tiesi.
Juttelimme muiden matkustajien kanssa ja he rupesivat vahan moittimaan lipunmyyjaa, kun antoi sen tapahtua. Aija katseli vaaria lippujamme ja pyoritteli paataan ikaan kuin ei ollenkaan ymmartanyt miten tassa nain kavi. Kai han kuitenkin tajusi meidan tajunneen hanen olevan juonessa mukana, eika kehdannut enaa laskuttaa oikeista lipuista vaan kirjoitti ne mukisematta.
Loppujen lopuksi selvisimme vahilla vaurioilla. Maksoimme reilun kahden euron sijasta noin reilu viisi euroa. Minua ei haittaa maksaa enemman kuin paikalliset. Alma sanoo sita tuloeroveroksi. Harmittaa ja halveksittaa tuo huijaaminen.
Paasimme kuitenkin Mbeyaan. Tylsa kaupunki, nahtavyyksia saman verran kuin Hakunilassa. Taalla pelkasimme ennakkoon eniten bussilippuhuijareita, kun niista joka paikassa varoitetaan. Kukaan ei kuitenkaan yrittanyt myyda meille mitaan ja loysimme toimiston, josta saimme huomiseksi ainakin virallisen nakoiset liput. Bussifirman nimi on Scandinavia. Skandinaavia kai herattaa taalla mielikuvan toimivuudesta, mukavuudesta ja luotettavuudesta. Saapa nahda.
-Jukka
lauantaina, lokakuuta 3
Muzungu
Mina olen Muzungu (en tosin tieda, kuinka se kirjoitetaan). Se tarkoittaa kai lahinna valkonaamaa. Se ei ole valttamatta ole mitenkaan halventava termi. Etenkin taalla Karongassa sita kuulee koko ajan. Kun kavelimme kylalla, lapset huutavat pihoilla Muzungu! Muzungu! ja vilkuttavat. Valilla pihalta ryntaa kiljuva lapsilauma kattelemaan Muzungua. Hipaisevat katta ja juoksevat karkuun.
Malazi on ollut todella mukava kokemus. Ihmiset ovat mukavia a taalla on jopa mukava shoppailla, kun ei olla koko ajan tyrkyttamassa jotain norsutaulua tai salaatinotinta.
Tapasimme taalla paljon reissaajia, jotka tulivat Tansaniasta ja he olivat taalla Malawissa kuin lomalle paasseita. Ja me lahdemme huomenna sinne. Onneksi on "loma" takana.
-Jukka
Malazi on ollut todella mukava kokemus. Ihmiset ovat mukavia a taalla on jopa mukava shoppailla, kun ei olla koko ajan tyrkyttamassa jotain norsutaulua tai salaatinotinta.
Tapasimme taalla paljon reissaajia, jotka tulivat Tansaniasta ja he olivat taalla Malawissa kuin lomalle paasseita. Ja me lahdemme huomenna sinne. Onneksi on "loma" takana.
-Jukka
perjantaina, lokakuuta 2
Cobra
Jaimme viela paivaksi Nkhata Bayhyn. Viimeiset lepailyt ja huomenna kohti Karongaa ja sielta Tansaniaan.
-Jukka
P.s. Meilla on muuten vessassa lavuaari, jonka merkki on Cobra. Mieleton nimi lavuaarille!
-Jukka
P.s. Meilla on muuten vessassa lavuaari, jonka merkki on Cobra. Mieleton nimi lavuaarille!
torstaina, lokakuuta 1
T.I.A
This is Africa.
Taalla ei aina kaikki suju, kuten suomalaisen perusinsinoorin mielesta pitaisi. Lautta ei tule, kun se pyorii jarvella ympyraa, kun sen ruori on jumissa. Bussi ei lahde, kun kuski on nukkumassa. Riisi on taynna muurahaisia, mutta laskua tuodessaan tajoilia pahoittelee sita, etta muisti oluen hinnan vaarin (arvatkaa, kumpaan suuntaan).
Sen sijaan, etta naita juttuja kummemmin ihmeteltaisiin tai paiviteltaisiin, todetaan vain, etta T.I.A.
Aamulla piti lahtea takaisin Nkhata Bayhyn. Viime yona lautta oli kuulemma tullut toiseen suuntaan, joten oli toiveita etta se tulisi myos takaisin, mutta ajasta ei oikein ollut tietoa, koska T.I.A.
Olli ja Iida jaivat viela maanantaihin. Mekin olisimme jaaneet, mutta viisumi menee umpeen ja muutenkin loppuu aika. Pitaisi viela ehtia Tansaniaan.
Koska tanne ei ole tieta, eika taalla ole sahkoa, (jaakaappi toimii kaasulla) perustuu logistiikka lauttaan. Iso Ilala-lautta kulkee kerran viikossa jerven paasta paahan ja kerran viikossa takaisin. Pienemmalla lautalla paasee keskella viikkoa, paitsi, jos T.I.A.
Jos lodgeen haluaa ruokaa, on ensin lahetettava lautalla rahaa jollekin Nkhata Bayhyn, joka kay kaupassa ja lastaa ostokset seuraavaan lauttaan, joka kuskaa ne perille. Jos T.I.A ja lautta ei kulje, tavara jaa saamatta.
Olimme pari paivaa aika rajoitetulla ruokalistalla, koska ruokalahetys ei ollut tullut. Siita huolimatta kokki loihti maukasta ruokaa nuikoista aineksista. Jossain valissa henkilokunta oli tehnyt pitkan kevely- ja rekkaretken Mzuzuun ja eilen jo syotiin taydesta menusta.
Lautta tuli ajoissa. Me toimimme talla kertaa kuriireina. Meille annettiin mukaan kuori, jossa oli nippu rahaa ja ostoslista. Tehtavana oli loytaa Nkhata Baysta Blessings niminen kaveri (taalla jatkilla on hauskoja nimia, kuten Lemon Squeeze ja Happy Coconut), jolle kuori piti antaa.
Lauttamatka kesti melkein kymmenen tuntia (menomatka Ilalalla noin 5) eika Blessingista ollut satamassa tietoakaan. Minulla on arvokas kuori edelleen. Saa nahda saavatko Olli ja Iida ruokaa loppuviikosta.
-Jukka
Taalla ei aina kaikki suju, kuten suomalaisen perusinsinoorin mielesta pitaisi. Lautta ei tule, kun se pyorii jarvella ympyraa, kun sen ruori on jumissa. Bussi ei lahde, kun kuski on nukkumassa. Riisi on taynna muurahaisia, mutta laskua tuodessaan tajoilia pahoittelee sita, etta muisti oluen hinnan vaarin (arvatkaa, kumpaan suuntaan).
Sen sijaan, etta naita juttuja kummemmin ihmeteltaisiin tai paiviteltaisiin, todetaan vain, etta T.I.A.
Aamulla piti lahtea takaisin Nkhata Bayhyn. Viime yona lautta oli kuulemma tullut toiseen suuntaan, joten oli toiveita etta se tulisi myos takaisin, mutta ajasta ei oikein ollut tietoa, koska T.I.A.
Olli ja Iida jaivat viela maanantaihin. Mekin olisimme jaaneet, mutta viisumi menee umpeen ja muutenkin loppuu aika. Pitaisi viela ehtia Tansaniaan.
Koska tanne ei ole tieta, eika taalla ole sahkoa, (jaakaappi toimii kaasulla) perustuu logistiikka lauttaan. Iso Ilala-lautta kulkee kerran viikossa jerven paasta paahan ja kerran viikossa takaisin. Pienemmalla lautalla paasee keskella viikkoa, paitsi, jos T.I.A.
Jos lodgeen haluaa ruokaa, on ensin lahetettava lautalla rahaa jollekin Nkhata Bayhyn, joka kay kaupassa ja lastaa ostokset seuraavaan lauttaan, joka kuskaa ne perille. Jos T.I.A ja lautta ei kulje, tavara jaa saamatta.
Olimme pari paivaa aika rajoitetulla ruokalistalla, koska ruokalahetys ei ollut tullut. Siita huolimatta kokki loihti maukasta ruokaa nuikoista aineksista. Jossain valissa henkilokunta oli tehnyt pitkan kevely- ja rekkaretken Mzuzuun ja eilen jo syotiin taydesta menusta.
Lautta tuli ajoissa. Me toimimme talla kertaa kuriireina. Meille annettiin mukaan kuori, jossa oli nippu rahaa ja ostoslista. Tehtavana oli loytaa Nkhata Baysta Blessings niminen kaveri (taalla jatkilla on hauskoja nimia, kuten Lemon Squeeze ja Happy Coconut), jolle kuori piti antaa.
Lauttamatka kesti melkein kymmenen tuntia (menomatka Ilalalla noin 5) eika Blessingista ollut satamassa tietoakaan. Minulla on arvokas kuori edelleen. Saa nahda saavatko Olli ja Iida ruokaa loppuviikosta.
-Jukka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)