Bussilippu oli aito ja bussi lahti skandinaaviseen tyyliin minuutilleen. Tahan mennessa mukavin bussikyyti Afrikassa.
Sitten pitaisi paasta safarille. Iringa on lahella Ruahan kansallispuistoa ja taalta pitaisi olla helppo jarjestaa safari. Kuuluisimmat ja suosituimmat kanssallis- ja luonnonpuistot (Serengeti etunenassa) ovat pohjoisessa, mutta naiden etelan puistojen etuna on kuulemma vahemmat turisti ja enemman villiluonnon tuntu, kun ei tarvitse leijonaa tiirata kahdenkymmenen auton ja sadan saksalaisen valista. Muutenkin puistojen pitaisi olla yhta hienoja. Totuutta en voi tietaa, kun en ole koskaan kaynyt.
Saimme safarin jarkattya. Aika kalliiksi se tuli, kun joudumme lahtemaan kahdestaan. Kustannus koostuu auton vuokrasta, puistomaksuista seka majoituksesta. Auton vuokran joudumme siis maksamaan kokonaan.
Majoittua voi joko puiston sisalla(kallista) tai ulkopuolella(halvempaa). Sisalla majoittumisessa on se upea puoli (siis nain meille on kerrottu), etta on koko ajan elainten keskella. Se on myos huono puoli, koska jos on ulkovessa, sinne ei ole yolla asiaa tai tulee jellona ja puree pakarasta.
Yllattaen halpa vaihtoehto puiston sisalla on ns Goverment Bandas, siis jonkunlainen savimaja. Saa nahda minkalainen koppi se on. Ruoka pitaa ostaa erikseen. Yo maksaa 20 dollaria per nena per yo. Toisen vaihtoehdot puiston sisalla ovat alkaen 160 dollatia yolta, joten niille voi heittaa hyvastit.
Maksoimme siis kolmesta paivasta ja kahdesta yosta yhteensa $600. Ruokaan menee viela ehka reilu 100 dollaria ja opasta pitaa tipata parilla kympilla. Kallista lystia, mutta enemmankin voisi maksaa...
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti