torstaina, joulukuuta 31

Hyvaa Uutta Vuotta 2010!

Koksa olemme usean paivan kokemuksella kokeneita Bangkokin kavijoita, toimimme paivalla oppaana ja esittelimme Ollille ja Iialle turistikatua.

Illalla ja yolla joimme olutta pullosta ja viinaa amparista. Vuosi vaihtui ilman suurempia spektaakkeleita kadulla huutaen.

-Jukka

tiistaina, joulukuuta 29

Ja taas saapuvat samat oululaiset

Juoksin lahes puolitoistatuntisen aamulenkin. Se piti tehda, koska tanaan saapuvat Malawista tutut oululaiset ja mikali vanhat merkit pitavat paikkansa, jaa aamulenkit vahaksi aikaa juoksematta.

Olli ja Iida saapuivatkin iltapaivalla. Malawin seikkailuistamme voi lukea blogista jostain syyskuulta.

Illalla oli pakko muutama Chang ottaa jalleennakemisen kunniaksi.

-Jukka

Uni

Aloitimme eilen taas malarian estolaakityksen. Yhtena sivuvaikutuksena on painajaiset. Viime yona nain unen. Olimme Kortelaisen Timon (terveisia!) kanssa kavelemassa jossain ja Timo sai allergiakohtauksen syomistaan manteleista ja oli tukehtua. Onneksi paikalle tuli ambulanssi. Kuljettaja pyysi minua tulemaan etupenkille istumaan, etta laakareilla on takana enemman tilaa toimia. Noustessani autoon, huomasin etta penkissa oli heittoistuinmekanismi. Lisaksi aurinkolipassa oli mainos, jossa sanottiin etta taman kyseisen ambulanssin voisi vuokrata "virkistyskayttoon".

Ehka se ei kuitenkaan ollut painajainen, koska joku muu meinasi kuolla kuin mina. Ehka se oli enneuni (tai toive-... en myonna). Freud auta!

Aamuviidelta lahti juna kohti Bangkokia. Perille saavuttiin n. kuuden tunnin paasta puolisen tuntia myohassa.

Kavellen ja jokiveneella saavuimme varaamallemme hotellille, joka loytyi helposti, koska alue oli entuudestaan tuttu.

Aikainen aamu vaati veronsa ja lounaan jalkeen loppupaiva meni torkkuen ja elokuvia katsellen

maanantaina, joulukuuta 28

Uudet tossut

Tanaan ostin uudet tossut, vaikka vanhoissa ei ollut mitaan vikaa. Kotoa mukaan ottamilleni nahkaisille tossuille tuli mittari tayteen jo Krabilla, josta ostin tilalle Adda-merkkiset tyylikkaat rantasandaalit. Tanaan ostin uudet ja muuten taysin samanlaiset, mutta eri variset. Apina nimittain soi toisen tossuni. Tai se soi sita, kun viimeksi sen nain.

Aamulla vuokrasimme taas skootterin ja lahdimme kiertelemaan ymparistoa. Kylan laidalla on vuori, jonka paalla on temppeli. Sinne kiipesimme 396 askelmaa. Kuten asiaan kuuluu, pyhaan tilaan mennessa pitaa ottaa kengat pois. Temppelin oli vallannut suuri apinalauma ja tajusimme kymmenen sekuntia liian myohaan, kuinka siina kay.

Vaikka kuinka maanittelimme ja yritimme vaihtokauppaa vesipulloon, (joka olisi kelvannut kaikille muille), ei tama kaveri aikonut luopa tossustani. Pian tossu oli jarsitty siihen kuntoon, etta paatimme luovuttaa.

Viidella eurolla sain uudet samanlaiset.

-Jukka

sunnuntaina, joulukuuta 27

Ranong -> Prachuap Khiri Khan

Toisin kuin Lonely Planet lupasi, bussi dumppasi meidat moottoritien varteen neljan kilometrin paahan Prachua Khiri Khanin keskustasta. Meilla ei ollut mitaan kasitysta, missa olimme. Siina sitten pyorittiin barcelonalais-pariskunnan kanssa, etta mitas nyt. Lahella oli 7-eleven -kauppa, ja kysyttiin sielta neuvoa. Kassaneiti piirsi meille ulkomuistista kartan. Koska aamulenkki oli jaanyt valiin, paatimme kavella. Nelja kilometria taisi olla huonohampaisen skootteritaksikuskin myyntipuheita. Taisimme selvita kolmella. Kartta osoittautui hammastyttavan tarkaksi ja yksityiskohtaiseksi ja loysimme helposti perille.

Hotelliksi valikoitui iso, siisti ja aika halpa.

-Jukka

lauantaina, joulukuuta 26

Khao Sok -> Ranong

Lippu kansallispuistoon oli voimassa 24 tuntia, joten ehdin viela kayda aamulenkilla sademetsassa. Kokemus sekin.

Puolilta paivin jatkettiin bussilla matkaa kohti Ranongia. Majoituimme isoon hotelliin aika lahelle bussiasemaa ja kavelimme pari kilometria illalliselle kylan keskustaa. Keskustasta loutyi myos hieno puisto, jossa mammat jumppasivat kahvoja pois vyotarolta hula-vanteita vetkuttaen musiikin tahdissa.

-Jukka

perjantaina, joulukuuta 25

Joulupaiva

Nukuimme pitkaan ja iltapaivalla lahdimme kansallispuistoon patikoimaan (yovymme aivan puiston kupeessa). Kolmisen tuntia kavelimme sademetsassa valtavien puiden varjossa ja kavimme joessa uimassa. Ja tietenkin katsomassa vesiputouksia. Thaimaassa voi sanoa vesiputoukseksi kaikkea, jossa vesi virtaa vahankin alaspain. Silla, kuinka paljon sita tulee tai kuinka korkealta, ei ole valia. Taalla on siis varmasti satoja vesiputouksia. Maaritelma on vain aika valja.

Jatkoimme syvemmalle metsaan, ja polku muuttui yha vaikeakulkuisemmaksi ja kun aurinkokin alkoi uhkaavasti laskea, paatimme kaantya takaisin.

-Jukka

torstaina, joulukuuta 24

Hyvaa Joulua!

Elamamme lampimin Jouluaatto! Emme kumpikaan ole koskaan olleet ulkomailla Jouluna. Joulun viettaminen Thaimaassa alkaa olla jo ruotsalaista kansanperinnetta, mutta kivaa on silti. Etenkin taalla rauhallisessa sademetsassa.

Aamulla kavin aamulenkilla. Olen ollut aika ahkera lenkkeilija. Siita pitaa huolen peili, joka irvokkaalla tavalla muistuttaa lenkkeilyn tarpeesta.

Nyt on Joulu, joten sai loppupaivaksi unohtaa peilin ja menna riippumattoon juomaan olutta. Alma kavi hieronnassa ja liittyi seuraani sen jalkeen.

Jouluillalliseksi soimme hotellin ravintolassa aika kehnoa kalaa. Vahan tuli ikava aidin imellettya lanttulaatikkoa.

-Jukka

keskiviikkona, joulukuuta 23

Khao Lak -> Khao Sok

Lahes tahan paivaan saakka olen ollut varma, etta tassa meidan Banana Bungalowin vedenjakelujarjestelmassa on joku vika. Valilla nimittain kuuluu korvia vihlova vingunta, joka kuulostaa silta, etta joku vesipumpun venttiili falskaa tai on muuten rikki. Valilla mekkala alkaa keskella yota. Olen vihaisena miettinyt, etta pitaako niita sadettajia nyt keskella yota huudattaa, kun pumppukin on rikki. Nyt olen alkanut miettia, voisiko kyseessa siltikin olla joku elukka.Olemme nimittain kuulleet saman vinkunan muuallakin. Ei kai pumppu voi olla samalla lailla falskata joka paikassa.

Ja sirkka se on sittenkin. Ja iso sellainen. Kun ne kaikki sopivasti yhteen aaneen hinkkaavat jalkojaan, syntyy korkea, huumaavan kova ja tasainen vinkuna, jolla ei ole mitaan tekemista heinasirkan tai kaskaan sirityksen kanssa. Valilla se muuttuu ikaan kuin pumppaavaksi vinkunaksi, joka viela enemman kuulostaa, joltain viimeisiaan vetavalta pumpulta.

Iltapaivalla saavuimme bussilla Khao Sokin kansallispuistoon. Majapaikka on mokki rinteessa. Alla virtaa joki ja edessa siintavat vuoret. Hieno on paikka! Taalla muuten vinkuu se sama sirkka, tai sitten on kyseessa paha tyyppivika.

-Jukka

tiistaina, joulukuuta 22

Skootterin selassa jalleen

Luin Khao Lakin esitteesta, etta tama paikka on jonkinlainen yksityinen paratiisi (taas), jossa yht'akkia huomaa makaavansa rannalla, jossa ei ole ketaan muita. Kun katsoo tata resorttien maaraa, tuntuu aika oudolta, etta niin tosiaan voisi olla. Tanaan sellaisia paikko kuitenkin loytyi.

Vuokrasimme skootterin ja kaytimme paivan sen selassa. Ei kaaduttu kertaakaan, vaikka Almakin ajoi muutaman kilometrin. Kun ajoimme vahan kauemmas, pois resorttien valtaamilta alueilta, loytyi todella lahes autioita rantoja.

Illalliselle menimme hieman kauemmas, ainoastaan siita syysta etta sinne voi ajaa skootterilla...

-Jukka

maanantaina, joulukuuta 21

Lepoa, lepoa

Vaikka sukeltaminen oli erittain mukavaa ja nautimme kurssista, vasta tanaan huomasimme, kuinka rasittavaa hermostolle on opetella uusia asioita taysin uudessa ymparistossa. Nukuimme koko paivan. Ulos menimme syomaan, mutta muuten vietimme paivan elokuvien aaressa torkkuen.

-Jukka

sunnuntaina, joulukuuta 20

PADI OWD Open Water Dives 3-4

Aamulla takaisin Similanille. Ensimmainen sukellus aloitettiin taas tehtavilla ja hetken paasta jo sukellettiin kilpikonnan kanssa.

Toisella sukelluksella myos ensin tehtavat ja sitten hienon korallien tayttamien kivien ymparille. Syvyytta sai olla max. 18 metria. Taas lipsahti pari metria syvemmalle.

Sitten ollaankin sertifioituja PADI Open Water Divereita. Kavi viela niin, etta Alma oli toimiston sadas sertifioitu sukeltaja, joten saimme kuivapussin lahjaksi.

Mina tiesin, etta tulisin pitamaan sukeltamisesta, mutta en tiennyt etta se on nain mukavaa. Olemme tietysti suorittaneet kurssin yhdessa maailman hienoimmista sukelluskohteista, joten ehka se ei muualla olekaan aina nain mukavaa. Similanilla on lammin ja sininen, kristallinkirkas vesi ja nakyvyytta monta kymmenta metria. Mutta silti pelkastaan painottomuuden tunne ja ennenkokematon kyky hengittaa veden alla ovat sellaisia, mista nauttii vaikkei mitaan nakisikaan.

-Jukka

lauantaina, joulukuuta 19

PADI OWD Open water dives 1-2

7:30 lahto Similansaarille suorittamaan ensimmaiset avovesisukellukset.

Aloitimme helposti rannasta ja matalasta vedesta. Pian paastiin kuitenkin jo koralleja ihailemaan. Vahan joutui viela keskittymaan itse toimintoihin, mutta yllattavan hyvin pystyi jo nauttimaan upeista maisemista ja elaimista. Almankin pahin pelko kavi toteen, kun hyvin myrkyllinen merikaarme luikerteli edessamme. Silla on kuitenkin niin pieni suu, ettei se kaytannossa voi purra ihmista. Eika se edes yrita, ellei sita harnaa.

Toisella sukelluksella piti ensin suorittaa altaasta tuttuja tehtavia, mutta sen jalkeen paastiin taas asiaan. Nyt paastiin viela hienommalle ja suuremmalle riutalle. Kahdella ensimmaisella sukelluksella ei saa menna kahtatoista metria syvemmalle, mutta mittarin mukaan lipsahti viiteentoista.

Taas oli pitka paiva. Illalla Alma luki kirjaa ja mina puolestani katsoin televisiosta piirrettya Lucky Luke -elokuvaa. Elokuvassa Lucky Luke johti karavaania amerikan halki. Piti mm. ylittaa "Deadly desert of death" -niminen autiomaa. Lisaksi tuli karhamaa intiaanien kanssa. Kun karhama saatiin sovittua, kokoonnuttiin perinteiseen rauhanpiippuseremoniaan, mutta koska intiaanipaallikko oli juuri lopettanut tupakoinnin, ringissa kiersi rauhanpiippulaastari.

-Jukka

perjantaina, joulukuuta 18

PADI OWD Confined Water Dives 4-5

Tanaan jatkettiin videolla ja teorialla. Iltapaivalla taas altaaseen suorittamaan loput allassukellukset. Sukelluksilla on aina luita tehtavia, jotka pitaa ohjaajan valvonnassa hyvaksytysti suorittaa. Niita ovat mm. regulaattorin vaihto snorkkeliin naama vedessa, uinti pohjalla ilman maskia ja ns. Buddha -leijunta jne.

Aluksi nosteen hallinta on aika vaikeaa. Idea sukeltamisessa on se, etta omaisi ns. neutraalin nosteen, eli ettei uppoa eika kellu vaan leijuu ikaan kuin painottomasti. Hengittamalla ja uimalla voi sitten kontrolloida syvyytta, jossa kulloinkin leijuu. Aluksi kun hyppaa altaaseen, hommasta ei meinaa tulla mitaan. Ikaan kuin vedessa olisi kaksi asentoa. Joko sita uppoaa kuin kivi ja kun sille yrittaa tehda jotain, on pinnalla kuin uimapatja. Siina on korallit kovilla, kun aloittelija lahtee hakemaan elamyksia. Pikkuhiljaa kuitenkin homma alkaa sujua.

Buddha -leijunta on yksi harjoitus, jolla harjoitellaan nosteen hallintaa. Pitaa istua veden alla noin metri pohjasta risti-istunnassa rapyloista kiinni pitaen ja pelkastaan hengityksen avulla pitaa itsensa samassa syvyydessa. Kun kauhkot tayttyvat, alkaa nousta kohti pintaa ja kun ne tyhjenevat, alkaa upota. Vaati jonkin verran harjoitusta, mutta onnistui vihdoin. Ongelma oli se saakelin asento. Milloin on selallaan ja milloin kyljellaan. Hengittele siina sitten.

Illalla suoritettiin viela teoriatentti, ennen kuin paastiin kampille.

-Jukka

torstaina, joulukuuta 17

PADI Open Water Diver -course Confined Water Dives 1-3

Aamu aloitettiin parin tunnin teoriasessiolla. Iltapaivalla oli vuorossa ensimmaiset allassukellukset.

Ensimmainen tehtava oli uida 200m. En ymmarra, mita tekemista uimataidolla on sukeltamisen kanssa, mutta uidaan nyt kun ope kaskee. Seuraava tehtava oli viela jarjettomampi. Piti nimittain kellua kymmenen minuuttia. Eiko se oli taito, joka pitaisi nimenomaan poisoppia, jotta voi sukeltaa?

Sitten laitettiin kamat paalle, pullo selkaan, regulaattori suuhun ja naama veteen. Oli hieno kokemus ensi kertaa hengittaa veden alla. Nyt tassa alkaa olla jarkea...

Loppupaiva vietettiin enemman tai vahemman pinnan alla. Ukkoskuuron yllattaessa oli hauska istua altaan pohjassa ja katsella kun rankaasade piiskasi pintaa.

Tassa vaiheessa oli jo selvaa, etta Almakin saa kurssin suoritettua.

Illalla piti viela menna pariksi tunniksi katsomaan opetusvideota. Kymmenelta oltiin kampilla.

-Jukka

keskiviikkona, joulukuuta 16

Sukelluskurssi

Tulimme Khao Lakiin silla odotuksella, etta osallistuisimme sukelluskurssille. Tanaan kavimme kartoittamassa tarjontaa, jota on runsaasti. Taalla on ravintoloita, raataleita ja sukelluskauppoja.

Alma ei sieda sita, etta korvaan menee vetta. Se saatta olla ongelma sukelluskurssia suoritettaessa, joten halusimme takuun, etta jos siita hommasta ei kerta kaikkiaan tule mitaan, niin maksaisimme vain niista paivista, joille osallistumme.

Hintaa tuli neljan paivan kurssille n.345 euroa per nena. Reilulla kahdella sadalla olisi saanut, mutta halusimme tehda avovesisukellukset Similan-saarilla, joten maksoimme ekstraa. Huomenna alkaa kurssi, mutta heti tanaan lyotiin oppikirja kateen. Loppupaiva meni siis pantatessa.

-Jukka

tiistaina, joulukuuta 15

Phang Nga -> Khao Lak

Terve terve mita kuuluu halpa hinta sina olet kaunis!

Khao Lak on se paikka, jossa Sauli Niinisto kiipesi neuvokkaasti puhelintolppaan, kun tsunami yllatti. Tama on kuin pienois-skandinavia vahvalla saksalaisella vivahteella. Joka toinen vastaantulija on ruotsalainen ja aina on ainakin yksi suomalainen kuuloetaisyydella, joten on yritettava pitaa kielensa kurissa.

Hotelli on mukava. Oma mokki terassilla. Lisaksi on jaakaappi, jonne voi laittaa olutta seka televisio, josta voi katsoa Steven Siegal -elokuvia. Hinta n.23 euroa.

-Jukka

maanantaina, joulukuuta 14

Paivaretki

Aamiaisen jalkeen haettiin satamasta pari belgialaista veneeseen ja vietettiin paiva moottorinmetelissa ajellen pitkin kansallispuistoa. Aluksi ajoimme mangrovemetsan lapi, joka oli upea kokemus. Sitten kierrettiin luolia ja hienoja jyrkkareunaisia saaria. Lounas rauhallisella rannalla. Ennen paluuta kavimme viela katsomassa ns. James Bond -saarta. Se on meresta torrottava alhaalta kapea ja ylos leveneva tolppamainen saari, joka on tuttu 007 ja kultainen ase -elokuvasta. Samaa saarta oli tullut katsomaan miljoona venalaista.

-Jukka

sunnuntaina, joulukuuta 13

Muslimipettymys

Paiva meni lueskellessa ja odotellessa iltapaivaa ja retkelle lahtoa. Viettaisimme yon muslimikalastajakylassa ja huomenna koko paivan pitkahantaveneessa ympari puistoa ajellen.

Perilla kylassa odotti karmea pettymys. Huone, johon meidat majoitettiin oli pimea ja sotkuinen koppi , jossa oli patja lattialla. Suihkuna oli amparissa lojuva letku. Kyla taas oli pelkka turistikraasaa myyvien kojujen tayttama katu. Se oli kieltamatta hienosti rakennettu veden paalle, mutta muuten taysin turha paikka, jossa ei ollut mitaan tekemista. Onneksi oli kirja mukana. Olimme illalla ainoat turistit, joten paikasta jai aika ihme olo.

-Jukka

lauantaina, joulukuuta 12

Puisto

Alman mielijohteesta loikattiin avolava-autoon ja ajettiin jonnekin. Siella ei oikein ollut mitaan, joten ajettiin vahan matkaa takaisin ja loydettiin hieno puisto lampineen ja komeine luolineen. Siina se paiva kului kierrellessa.

Varasimme myos huomiseksi yhden yon retken Phang Nganin kansallispuistoon.

-Jukka

perjantaina, joulukuuta 11

Jukan matkaopas Osa 2 Thaimaa

Tämä on selviytymisopas Thaimaaseen matkustaville. Tarkoitus on johdattaa lukija Thaimaan mielenkiintoiseen ja eksoottiseen kieleen, kulttuuriin ja luontoon. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

SANASTO JA TERMIT

Turistin on hyvä tutustua thai-kielen perussanastoon sekä yleisiin termeihin, joihin vääjäämättä törmää.

Korp kun krap/ka = kiitos (mies/nainen)

Sa wat dee krap/ka = no terve!

Tuk tuk = se sellainen mopohärveli, johon mennään istumaan ja se vie jonnekin ja maksaa jotain muuta kuin ollaan sovittu

Soli soli, nou lais = riisi on loppu

Farang = Niin sanottu muuttoihminen. Tavataan yleisesti etenkin Thaimaan eteläosissa, rantojen läheisyydessä. Muuttaa talvisin Euroopasta halvan oluen perässä. Ei pidä sekoittaa ihmiseen. Erosi ihmisestä joskus 70-luvulla Ranskassa, mistä nimitys juontuu (farangseht=ranskalainen). Tosin, tutkimalla farangin käyttäytymistä, on saatu viitteitä siitä, että se saattaa polveutua suoraan apinasta. Joidenkin tutkijoiden mielestä on ajan ja resurssien haaskaamista tutkia, onko joku polveutunut ranskalaisesta vai apinasta.

Heloo MASAAAAZ!! = Tämä on Thaimaan yleisin luontoääni. Se kuuluu yleensä kuorossa huutavasta parvesta naaraspuolisia thai-hierojia. Biologit kiistelevät huudon merkityksestä, mutta nykytiedon valossa se on eräänlainen kutsuhuuto, jolla yritetään houkutella koiraspuolisia farang-lajin yksilöitä verhon taakse hyväiltäviksi.

KULTTUURI

Thaimaa on ristiriitojen maa ja siellä on välillä vaikea erottaa mikä on sallittua ja mikä ei. Tämä on lyhyt johdatus siihen, mitä Thaimaassa saa tehdä ja mikä on sopimatonta.

Thaimaassa on normaalia, sallittua tai jopa suositeltavaa tehdä seuraavia asioita:

-Ajaa mopolla kolme päällä ilman kypärää lapsi sylissä ja koira korissa.

-Juoda kolme isoa Chang-olutta (6,4% 640ml) ennen kuin hyppää auton tai mopon rattiin
Olut on virvoitusjuoma, kuten fanta ja vissy.

-Käydä jalkahieronnassa, joka päättyy orgasmiin
(Käsittääkseni tässä on kysymys nimenomaan hierottavan orgasmista)

- Ostaa, myydä, vaihtaa, lainata ja varastaa seksiä kaikilta ja kaikille ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta
Lisääntyneen kysynnän vuoksi sukupuolten määrää on lisätty. Niitä oli kolme, kun viimeksi laskin. En tosin ole pariin viikkoon laskenut.


Thaimaassa sen sijaan on epäsuositeltavaa, kiellettyä tai jopa laitonta tehdä seuraavia asioita:

- Laittaa haarukka suuhun

- Ostaa olutta kaupasta 14-17 välisenä aikana
Tänäkin aikana olutta saa kaupan pihalla olevasta kojusta, ravintoloista, hotelleista, eräistä apteekeista ja viereisestä kaupasta

- Näyttää jalkapohjia
Jalat ovat likaiset, eikä niitä sovi esitellä.

-Astua rahan päälle
Rahassa on kuninkaan kuva. Kuningas ei pidä siitä, että sen naamaa tallotaan rantasandaalilla. Rahaa ei myöskään saa pitää takataskussa, koska on epäkunnioittavaa pitää kuninkaan kasvoja lähellä kankkuaan. En osaa sanoa, miten kuningas miehenä suhtautuu siihen, jos strippiluolassa sujauttaa setelin tanssijattaren pöksyihin.

-Nuolla postimerkkiä
Tässä on kyse samasta asiasta. Postimerkin nuoleminen kuulemma vastaa sitä, että nuolisi kuninkaan ahteria. Merkki pitää siis saada liimattua jollain muulla keinolla. Onko se nyt sitten jotenkin kunnioittavampaa huljuttaa kunkun persettä siinä niljaisessa oranssissa sienessä?

-Suuttua
No vittu minkäs teet! PERKELE!

MYYTTEJÄ JA TOTUUKSIA

- Kaikki thaimaalaiset ovat mukavia ja ystävällisiä
Höpö höpö! Kaikki thaimaalaiset ovat ihmisiä, ja jos ihminen joutuu olemaan päivästä toiseen tekemisissä tyhmien turistien kanssa, niin kyllä siinä hymy hyytyy, vaikka olisi kuinka Buddha mielessä ja rauha sielussa.

- Thaimaassa kukaan ei varasta
On varmasti totta, että täällä on vähemmän rikollisuutta kuin monessa muussa paikassa. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat ladyboyt, joilta puuttuu vaginan lisäksi moraali.

Olemme nähneet mm. tapauksen, jossa ladyboy yritti viiltää turistin shortsintaskua auki. Kun se epäonnistui, ladyboy jäi vielä roikkumaan turistin jalkaan ja raahautui mukana pari metriä ennen kuin luikki pakoon. Joillekin lukijoille ei liene yllätys, jos paljastan, että kyseinen turisti, jonka jalassa tämä vonkale roikkui, oli Hoikkalan Mikko.

Phuket -> Phang Nga

Puolilta paivin hyppasimme bussiin, joka vei meidat puolentoista tunnin ajomatkan paahan Phang Nga:n kylaan. Upea paikka vuorten keskella. Taalla ajattelimme osallistua jollekin retkelle, etta saisi vahan aktiviteettia. Tai sitten ei jaksa. Liian kuuma. Ensin kuitenkin paivaunille.

Illalla ruokaa ja nukkumaan.

-Jukka

torstaina, joulukuuta 10

Gringo, Musungu ja Farang

Etela-Amerikassa lansimaalaista turistia kutsutaan nimityksella gringo, Afrikassa musungu ja taalla Thaimaassa farang. Mikaan niista ei ole tarkoitettu halveksivaksi sanonnaksi, ellei eritoten niin lausuta. Etela-Amerikassa kuuli harvoin olevansa gringo, Afrikassa kuuli koko ajan olevansa musungu, ja taalla Thaimaassa ei viela kukaan ole kutsunut farangiksi.

Alma oli viela vahan heikkona, joten jai makoilemaan hotellille. Mina sen sijaan lahdin kaupunkikierrokselle. Kiipesin nakoalapaikalle ottamaan japanilaisten kanssa valokuvia.

Iltapaivalla kavin paikallisessa rokkipubissa oluella ja seurasin ainoana asiakkaana (jalkeenpain en ole varma oliko paikka edes auki) "Rocking Angels" (nain minulle kerrottiin) -bandista otettiin promokuvia johonkin keikkajulisteeseen. Ongelmaksi kuvauksissa muodostui toinen kitaristi, joka ei meinannut asettua ryhmapotrettiin millaan. Valilla ilme oli vaara, valilla kitara oli vaarin pain, valilla han "rakasteli" kitaraa, kun piti "rakastaa" kitaraa jne. Se oli hupaisaa katsottavaa.

Illlalla kaytiin marketissa syomassa halpaa ruokaa.

-Jukka

keskiviikkona, joulukuuta 9

Phi-phi -> Phuket

Alma oli aamulla viela huonossa kunnossa, mutta tavara pysyi sen verran sisalla, etta han arveli jaksavansa lauttamatkan. Ja hyvin jaksoikin.

Ja sitten Phuketiin. Phuket on Thaimaan ja siten ehka koko kaakkois-aasian turismin kunkku. Ja ilmeisesti ihan syysta. Maisemaa ja upeita rantoja riittaa. Me halusimme pysya poissa tayteen ahdetuilta rannoilta ja ylihintaisista asumuksista, joten jaimme Phuket Towniin.

Siihen nahden, missa maineessa Phuket on (enka tarkoita tata mitenkaan pahalla, ymmarran hyvin miksi se on niin suosittu turistikohde), on Phuket Town hyvin rauhallinen ja "paikallinen" kyla. Toki taalta nyt irkkupubi loytyy.

-Jukka

tiistaina, joulukuuta 8

Lisaa tautia

Aamulla uskaltauduin jo varovasti viereiseen kahvilaan jaakahville. Olo oli viela aika hento. Kavimme myos ostamassa lauttaliput Phuketiin, joka sijaitsee vain 1,5 tunnin lauttamatkan paassa.

Iltapaivalla Akma tuli syomasta ja oksensi. Taisi tulla sama tauti. Saa nahda, joudutaanko olemaan taalla viela yksi yo. Taalta tosin tekisi jo mieli pois.

Suurin asia, joka taalla Phi-Phipilla harmittaa, on asumisen kalleus. Joudumme nyt kayttamaan puolet 60 euron budjetistamme huoneeseen, jollaisissa olemme asuneet esim. Bangkokissa tai Krabilla 10-15 eurolla. Ruoka taalla ei yllattaen ole kovin kallista.

-Jukka

maanantaina, joulukuuta 7

Aamujumppa

Joinain aamuina ei meinaa päästä sängystä ylös millään. Tänään kuitenkin nousin sängystä rivakasti parikymmentä kertaa. Vessaan. Aina ei lähtiessään tiennyt kummin päin pöntölle pitää mennä.

Olimme eilen varanneet täksi päiväkse vene/snorklailuretken, mutta minusta ei ollut lähtijäksi. Alma kuitenkin meni ja saimme jopa minun retken hinnan takaisin. Retki oli kuulemma hieno. Vierailtiin mm. sillä rannalla, jolla The Beach on kuvattu (joka on myös syy siihen, että täällä on niin hitosti jengiä).

-Jukka

sunnuntaina, joulukuuta 6

Hyvää itsenäisyyspäivää

Äitini on siinä määrin ansioitunut, että Suomen Tasavallan Presidentti on päättänyt myöntää hänelle tänään itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan ansioristin.

Mieletön juttu, mutsi! Onneksi olkoon!

-Jukka

lauantaina, joulukuuta 5

Paratiisi onkin helvetti

Jos paratiisissa näin paljon ruotsalaisia, en missään tapauksessa halua sinne. Ja vielä iänkaikkiseksi! Kolme yötä on jo liikaa.

Saavuimme aamulla Phi-Phi -saarelle, joka on kuulemma upea trooppinen paratiisi. Saari onkin hieno, mutta muuten paikka osoittautui reissumme tähän saakkaa kauheimmaksi turistihelvetiksi. Ravintoloista saa mm. svenska köttbullar. Ahtaat kadut on tungettu täyteen krääsää myyviä kojuja.

Tiesimme, että Thaimaa on turistien valtaama maa, mutta aikaisemmin se ei ole liiemmin haitannut, koska siihen oli varautunut. Afrikan jälkeen tuntui jopa helpottavalta, kun ympärillä kuhisee tuttuja ja turvallisia kanssafarangeja.

Lisäksi palvelut on viritetty sellaisiksi, että kaikki täällä on helppoa ja joka paikasta saa kaikkea. Tänään tuli kuitenkin ensimmäinen ahdistuskohtaus, että täältä pitää päästä pois. Ahdistukseen auttoi Chang, joka on Thaimaan parasta olutta. Siinä on 6,4 prosenttia ja 640 ml:n pullon saa seven-elevenistä 90 sentillä. Sillä on helppo parantaa kaikki krapulat ja ahdistukset.

Täältä lähdemme kolmen yön jälkeen Phuketiin, joka on kuulemma upea trooppinen paratiisi...


-Jukka

perjantaina, joulukuuta 4

Ranta ja kanasaari

Aamulla hyppäsimme lava-autoon ja ajoimme Ao Nang-rannalle. Ranta muistuttaa erehdyttävästi kaikkia etelä-euroopan rantoja. Pitkä katu täynnä turistikauppoja ja tietysti Burger King ja McDonalds. Koska rannalla ei oikein muuta ollut, otimme allemme pitkähäntäveneen ja painelimme Chicken Islandille. Siellä loikoilimme muutaman tunnin. Kanasaari on yksi Krabin edustalla olevista pienistä ja käsittääkseni autioista saarista. Sitä on ehkä vaikea uskoa, kun se on ahdettu täyteen turisteja.

-Jukka

torstaina, joulukuuta 3

Krabi

Vaihdoimme siis rannikkoa ja tulimme tänne Andamaanienmeren puolelle. Krabi on kuuluisa upeista rannoistaan. Me kuitenkin yövymme täällä Krabi Townissa, jonka pitäisi olla vähemmän turistien valtaama. Täältä pääsee niille rannoille joko venekyydillä tai lava-autolla.

Aamulenkin jälkeen vaeltelimme päämäärättömästi kaupungilla. Ostimme katugrillistä hyvää paistettua kanaa lounaaksi. Illalliselle menimme kalaravintolaan joen varteen.

-Jukka

keskiviikkona, joulukuuta 2

Yhdistelmälippu

Eläminen täällä on hyvin halpaa. Olimme guesthousessa omassa mökissä viisi yötä ja söimme ja joimme piikkiin guesthousen ravintolassa kolme kertaa päivässä (yhtä lounasta lukuunottamatta). Loppulasku oli 7000 bahtia eli noin 140 euroa. Tosin emme juoneet kaljaa emmekä drinksuja.

Koko päivä meni matkustaessa. Ostamamme yhdistelmälippu osoittautui nimensä veroiseksi. Käytimme nimittäin Krabille menoon kolmea lauttaa ja kahta bussia. Lisäksi viimeinen bussi jätti meidät kauas kylän keskustasta, joten piti vielä hommata kyyti sinne. Onneksi vastassa oli guesthousen tyrkyttäjiä, jotka tarjosivat ilmaisen kyydin, jos jäisimme yöksi. Mukava yöpaikka löytyikin.

-Jukka

tiistaina, joulukuuta 1

Kuumaa ja hikistä

Eilen illalla meni sähköt eikä ainoa omaan-hikeen-keittymällä-kuolemisenestolaite eli tuuletin toiminut. Se niistä yöunista.

Päivällä vuokrasimme snorkkelit. Heti hotellin rannassa on koralleja ja paljon värikkäitä kaloja. Ja meduusoja, jotka pistelevät ikävästi.

Muutapa ei sitten tehtykään.

-Jukka