Aamulla herasin aikaisin, joten lahdin lenkille. Rantakadulla on kiva juosta ja rento meininkin. Paikalliset keraantuvat kadulle jumppaamaan, lenkkeilemaan ja pelaamaan sulkapalloa ja lentopalloa.
Sitten taas kamojen pakkaus ja taksilla uuteen hotelliin. Taksien kaytto on taalla turvallista ja mukavaa. Hinnasta ei tarvitse tapella, kun autoissa on mittarit eika hintakaan paata huimaa. Eurolla paasee pitkalle.
Tama hotelli on muutaman kilometrin paasta varsinaisesta keskusta. Kavellen sinne paasee puolessa tunnissa. Paivalla tosin tulee hiki, mutta aurinkgon laskettua on mukava kavella illalliselle ja takaisin.
Illalliselle menimme tyylikkaaseen (ja kalliiseen) panimoravintolaa. Soimme sushia.
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuulostaa tuo aamulenkkimeininki aika leppoisalta tosiaan. Kauankohan teidän pitäis viettää aikaa siellä, että päästäis siihen pisteeseen, kuin joissain Hollywood-rainoissa, joissa kotiseudultaan kauas pois muuttanut Irak-veteraani/renttupoliisi/armeijasta potkittu/muu synkeän menneisyyden omaava lihaskimppu morjestelee paikallisille matkalla kalatorille ostamaan vieraalla kielellä kampelaa lounaspöytään?
VastaaPoistaHervannassa kommunikointi voisi olla kyllä yhtä haastavaa, kuin vaikka Laosissa. Jos ei paikallisessa murteessa ole riittävästi kielellistä haastetta, niin sitä taatusti löytyy muutaman viikon päästä, kun eräs kansanosa kapuaa koloistaan auringon lämpöön nauttimaan aamuisia virvoitusjuomiaan (Magyar etc.) ja niiden siivittämänä mongertaa tervehdyksensä töihin vipeltävälle väestölle eläkeläisten rytmittäessä konserttia rynkyttämällä Siwan kahvaa viisi minuuttia ennen aukeamista. Rotwallirock!