Tanaan ei reviirilta poistuttu. Makailtiin hotellin altaalla ennen lounasta. Sita menimme nauttimaan kantapaikaksi muodostuneeseen mukavan rouvan ravintolaan. Ruoka on halpaa ja hyvaa.
Annoksia odotellessamme poytaan tuli nuori mies kauppaamaan aurinkolaseja. Samalla, kun Alma tutki eri malleja, mies tarttui kasivarteni karvoihin ja alkoi ihastellen sivella niita. Han sanoi, etta miehilla nain karvaisia kasia pidetaan vietnamissa erittain kauniina. Samaa han sanoi lahes viikon sangestani. Ennen kuin muutan pysyvasti tanne ja ryhdyn malliksi, tarvitsen kuitenkin toisen mielipiteen joltain muultakin kuin aurinkolaseja myyvalta pojalta (tippien toivossa kulliin tarttuvaa hierojatyttoa ei muuten lasketa todisteeksi viehatysvoimasta).
Jos karvaiset miehet ovat kauniita, niin naisille taas vaalea iho on kaikki kaikessa. Taalla pidetaan hulluna maata rannalla auringossa perse paljaana. Paikalliset naiset valttavat auringon ihoa tummentavaa vaikutusta viimeiseen asti. Uimaan mennaan pitkahihainen paita paalla. Mopolla ajetaan takki paalla ja hanskat kadessa. Paan peittaa kypara, jonka alla on huppu, joka peittaa niskan ja kaulan. Kasvot peitetaan hengityssuojalla ja aurinkolaseilla. Eika kyse nayta olevan siveellisyydesta tai uskonnosta, nimittain yokerhossa ei paljasta pintaa saastella. Tumma iho ei vain ole kaunista. Lankkari taas maksaa mita vaan, etta saa vahan varia nahkaansa. Pilvisesta paivasta haetaan korvausta vakuutusyhtiolta.
Taalta on muuten vaikea loytaa naamanpesuainetta, jossa ei olisi jotain ihoa valkaisevaa kemikaalia.
-Jukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti